Miten vakuutusala voi auttaa, jos pankkiautomaatit lakkaavat toimimasta

Black Swan

Musta joutsen

Finanssimaailmassa  “mahdottomia” asioita tapahtuu varsin usein (karkeasti ottaen 7-10 vuoden välein), mutta tästä huolimatta johtotason henkilöt tuntuvat silti tulevan aina yllätetyiksi, kun sellainen sattuu kohdalle. Nämä mahdottomat tapahtumat on nyt nimetty ”mustiksi joutseniksi”. Nimitys on peräisin Nassim Talebin teoksesta Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus (The Black Swan):

Voidaan kuitenkin olla sitä mieltä, että tämänkaltaiset tapahtumat ovat ennustettavia siinä, että ne kyllä tulevat tapahtumaan – ainoastaan niiden ajoitus on epävarma. Näin jälkikäteen ihmiset yleisesti kyllä myöntävät, että ilmassa oli ongelmia vuonna 2007 ja alkuvuodesta 2008 koskien maailmanlaajuista pankkitoimintaa, mutta etukäteen kukaan ei näyttänyt olevan kovin huolissaan tilanteesta (ainakaan julkisesti). Käsite ”Too Big To Fail” (TBTF) eli ”liian suuri kaatumaan” ei ollut tuolloin juuri lainkaan käytössä, mutta nyt se on osa arkipäiväistä sanavarastoamme.

Hypätään vuoteen 2016 ja voimme havaita, että finanssisektorin (pankki- ja vakuutustoiminta, sijoitusrahastot) piirissä on esitetty paljon omahyväisiä lausumia koskien niitä ongelmia, jotka aiheuttivat viimeisimmän kriisin. Puhutaan yleisesti, ja jopa kehuskellen, kuinka tehostettu ’riskien hallinta’ tulee varmistamaan, että ”vastaavaa ei enää koskaan tapahdu”.

Yksi merkittävä paljon mainostettu ero entiseen on uudenlaisen säätelyn käyttöönotto, jossa määritellään, että pankeilla, jotka ovat ”liian suuria kaatumaan” tulee olla etukäteissuunnitelma pankin toiminnan uudelleen järjestelemisestä tai lopettamisesta (eng. ”living will”) osana niiden riskien hallintaa. Ajatus on, että tällaisen suunnitelman avulla, mikäli se toteutetaan tosimaailman kriisin iskiessä, voidaan estää kriisin laajempi leviäminen (eng. contagion) tilanteessa, jossa ”koko järjestelmän kannalta merkittävä” rahoituslaitos menettää maksukykynsä:

http://www.shearman.com/~/media/Files/NewsInsights/Publications/2012/05/Living-Will-Requirements-for-Financial-Instituti__/Files/View-full-article-Living-Will-Requirements-for-F__/FileAttachment/LivingWillRequirementsforFinancialInstitutionsFI__.pdf

Tästä huolimatta, kuten alla olevassa linkitetyssä artikkelissa annetaan ymmärtää, riskien hallinnasta vastaavat tahot ”käyvät yhä mennyttä sotaa” ja ratkovat mahdollisesti ongelmaa, joka ei ehkä ole lähimainkaan suurin tulevaisuudessa ilmenevä systeeminen uhka:

http://www.theguardian.com/sustainable-business/2015/oct/24/cyber-attacks-could-be-bigger-threat-to-our-banking-system-than-bad-debts

Jos olet yrityksesi riskienhallintajohtaja, on varsin helppoa kertoa esimiehillesi, että olet hoitanut ongelman, joka on jo koettu todellisessa maailmassa. Tällöin kuitenkin on käytännössä kyse jo tapahtuneen skenaarion mallintamisesta ja sen arvioimisesta kuinka yrityksesi suoriutuisi vastaavanlaisesta tilanteesta (ja mahdollisesti muutamista muista hieman vakavammista tilanteista). Tämän voi sitten henkseleitä paukutellen esitellä PowerPoint-kalvosarjana siitä kuinka hienosti yrityksesi pystyy riskin hallitsemaan.

On kuitenkin aivan eri juttu kertoa esimiehillesi raaka totuus:

“Kärsin joka ilta unettomuudesta, koska murehdin yrityksemme IT-infrastruktuuria, joka saattaa tuhota yrityksemme lisäksi koko maailmantalouden. On ehdottoman tärkeää, että investoimme miljoonia teknologiamme päivittämiseen ja että yhtenäistämme käyttämämme erilaiset järjestelmät.”

Raa’an totuuden kertominen on kuitenkin helppo keino päätyä nopeasti työttömäksi.

You're Screwed

“No, erilaiset mallintamamme skenaariot johtavat kaikki samaan tulokseen…”

Mainittu skenaario kuvataan The Guardian-lehden ylempänä linkitetyssä artikkelissa – merkittävän pankin IT-infrastruktuurin kaatuminen tai verkkohyökkäys, joka aiheuttaisi laaja-alaisen vikatilanteen sähköisissä finanssijärjestelmissä.

Olemme jo todistaneet kuinka vain yhden systeemisesti merkittävän instituution romahdus voi aiheuttaa domino-efektin, kun syyskuussa 2008 Lehman Brothers ilmoitti vararikostaan. Mitä tapahtuu, jos yllä kuvatun kaltainen IT-infrastruktuurin kaatuminen tapahtuu samaan aikaan useissa monikansallisissa finanssilaitoksissa?

Olen toiminut vakuutusmatemaatikkona lähes kaksi vuosikymmentä ja riskien hallinnan tulisi olla elimellinen osa ammattiani. Kuten artikkelissa ilmenee, rapistuva IT-infrastruktuuri voi tarkoittaa sitä, että järjestelmä saattaa romahtaa kokonaan pitkällä ajanjaksolla, koska sen päivittämiseen ei ole investoitu kunnolla. Lisäksi nämä heikkoudet altistavat järjestelmän helpoksi kohteeksi erilaisille verkkohyökkäyksille. Tämä on VALTAVA systeeminen riski… mutta missä historiallisesti on sen korjaamiseksi vaadittu rahoitus? Missä ovat aivoriihet ja erikoistyöryhmät, joiden tehtävänä on tunnistaa ja ratkaista vanhentuneesta IT-infrastruktuurista aiheutuvat ongelmat? Lopuksi, missä ovat lainsäädännölliset vaatimukset, joilla instituutiot saadaan vastaamaan näihin systeemisiin huolenaiheisiin?

Valitettavasti tahtoa näiden ongelmien todelliseen korjaamiseen ei ole – rahoitusta on tarjolla ainoastaan ’laastareihin’, joilla varmistetaan, ettei mitään kriittistä mene rikki nykyisen johdon vallassaoloaikana. Lyhyen ajanjakson tulosvaatimukset pitävät huolen siitä, ettei tulevaisuudessa tapahtuviin ’historiaa muuttaviin tapahtumiin’ varauduta juuri lainkaan millään merkittävällä tavalla. Tämä pitää paikkansa eritoten ennaltaehkäisevien varmuusjärjestelmien suunnittelemisessa, joiden avulla voitaisiin välttää laajenevan kriisin kerrannaisvaikutukset, jotka voivat lamauttaa kokonaisen maan, maanosan tai koko maailman talouden.

Tämän vuoksi on tarpeen harkita mikä on mahdollista todellisen maailman puitteissa sen sijaan, että luotetaan ainoastaan rakenteeltaan säädeltyjen stressitesti-mallien antamiin tuloksiin. Todellisessa maailmassa on kyse ihmishengistä, ei ainoastaan numeerisista tuloksista. Jos ongelma on laajalle levinnyt (esim. koko maanosaan) ja kestää riittävän pitkään, tilanne saattaa johtaa täydelliseen yhteiskunnan romahtamiseen.

Näin mitäänsanomaton reaktio johtajatason henkilöiden ja lainsäätäjien puolelta on suorastaan käsittämätöntä vakuutusmatemaatikolle, jonka näkökulmasta ’riskien hallinta’ on amattillinen velvollisuus väestöä kohtaan. Merkittävä osa opinnoistani ja koulutuksestani kului sen osoittamiseen miten merkittävää yhteiskunnallisesti on vaurauden turvaaminen – ei pelkästään työnantajasi asiakkaille, vaan koko yhteiskunnalle.

Sähköisen finanssijärjestelmän systeeminen romahtaminen, edes suhteellisen lyhyeksi muutaman päivän ajaksi, merkitsisi katastrofaalista vaikutusta yhteiskunnalliselle vauraudelle. Olen vakuuttunut siitä, että meillä tulee olla toimiva tilapäisratkaisu, joka voidaan toteuttaa nopeasti ja suuressa mittakaavassa liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vähintäänkin kriittiset tavaratoimitukset ja palvelut pitää pystyä turvaamaan kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Mikäli pystymme ylläpitämään kaupankäynnin perustason käyttämällä luovia, mutta kuitenkin laillisia keinoja hyödyntäen vakuutusperiaatteita, voimme selvästi saavuttaa tärkeimmän päämäärämme eli ihmishenkien pelastamisen ja pystymme myös minimoimaan väestölle aiheutuvan haitan. Niidenkin osalta, jotka edellyttävät rahan menevän ihmisten yläpuolelle tällaisessa kriisitilanteessa, tilanne on onnekas, sillä jakelujärjestelmän ylläpitäminen tuottaa huomattavia taloudellisia etuja. Yksinkertaisesti, jos koko sivistyksemme menee hetkessä päin mäntyä, mitä luulet sijoituksillesi kertyvän tuoton olevan? Menetät luultavasti aivan kaiken – mahdollisesti jopa henkesi. Sen sijaan, jos hyväksyt kohtuulliset taloudelliset tappiot, jotka aiheutuvat siitä, että pidät kaupankäynnin toiminnassa, niin lopputulos sijoituksesi tuottojen suhteen on valtavasti parempi.

Tuo oli tietysti kirjoitettu kieli poskessa, sillä jos yllämainittu skenaario tapahtuu, on ehdottoman tärkeää ajatella muuta kuin vain työnantajasi tilinpäätöstä tai sitä mitä viivan alle jää, kun otetaan huomioon kriisin mittakaava. Tämä artikkeli käsittelee vaikeaselkoista vakuutustuotetta ja miten sitä voidaan muokata ja hyödyntää palvelemaan yleistä hyvää vaikeina aikoina. Rahoitustoiminnan tulee palvella ihmisiä – ei toisin päin.

Inside Box Outside ThinkingAjatellaanpa laajemmin

Seuraavassa englanninkielisessä artikkelissa käsitellään useampaan instituutioon kohdistuvaa hyökkäystä laajemmin ja esitellään lainsäätäjän ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Merkittäviä lainsäädännöllisiä aloitteita ei kuitenkaan ole pantu toimeen artikkelin julkaisun jälkeen huhtikuussa 2015:

http://www.usatoday.com/story/money/business/2015/02/25/lawsky-goldman-sachs-banks/23995979/

Tämä huolenaihe ei rajoitu ainostaan Yhdysvaltoihin, kuten seuraavassa artikkelissa näemme. Taaskaan minkäänlaisia merkittäviä aloitteita ei ole pantu toimeen artikkelin julkaisun jälkeen:

http://pubdocs.worldbank.org/pubdocs/publicdoc/2015/5/285251432913965615/Cyber-Preparedness-Seminar-Working-Paper-May-2015.pdf (alkuperäinen linkki ei enää toimi)

CyberPreparednessSeminarWorkingPaperMay2015 (Ladattava PDF-tiedosto)

Tällä hetkellä keskustellaan ainoastaan IT-riskien ’omatoimisen raportoinnin’ ja ’itsehallinnoinnin’ lisäämisestä. Mitään todella innovatiivisia ratkaisuja ei harkita toteuttettavaksi todellisen kriisin iskiessä.

Ehdottamani ratkaisu on luultavasti helpompi toteuttaa kuin saattaa voimaan sotatilalaki ja se on myös turvallisempi väestön kannalta. Lisäksi se saattaa viimekädessä olla merkittävästi edullisempi, mikäli kaikki sidosryhmät pääsevät yhteisymmärrykseen nopeasti ja sopuisasti. Tämä ratkaisu ei nojaa aseiden, ulkonaliikkumiskieltojen ja armeijan muonapakkausten varaan. Sen sijaan se nojaa kaikkien yhteiskuntaryhmien yhteistyöhön ja se perustuu tietyn tyyppiseen omaisuus- ja vahinkovakuutukseen, joka tunnetaan liiketoiminnan keskeytymisvakuutuksena (eng. ”Business Interruption Insurance”). Vakuutuksen kattavuus on kuitenkin paljon laajempi kuin mitä vakuutussopimus tavallisesti kattaa syistä, jotka edetessä huomaamme ilmeisiksi. Pohjustuksena liiketoiminnan keskeytymisvakuutuksiin pyydän tutustumaan seuraavien linkkien takaa löytyviin(englanninkielisiin) artikkeleihin:

Näiden lisäksi seuraavat vakuutuksia käsittelevät artikkelit esittelevät mielenkiintoisia käsitteitä koskien siviiliviranomaisten määräämien toimenpiteiden mahdollsia vaikutuksia, lainkäyttöalueen sisäistä yhteistoimintaa ja viimekädessä vakuutusalan roolia yhteiskunnan sisällä:

Ylläolevat linkit sisältävät paljon tietoa pureskeltavaksi. Yhteenvetona voidaan sanoa, että ne on esitetty tässä sen väitteen tukemiseksi, että “vakuutusala on nykyisessä talousjärjestelmässä kaupankäynnin elintärkeä ehto ja toimialana sillä on vastuu palvella yleistä etua.”

Yksi ilmiselvä seuraus tästä on, että vakuutuksen antaja on usein vastuussa kun ’mahdoton’ tapahtuu – joko suoranaisten taloudellisten tappioiden tai epäsuoran maineeseen kohdistuvan vahingon kautta, mikäli vakuutuksen antaja pystyy välttämään merkittävät menetykset (”Välttäkää tuota vakuutuksen antajaa sillä SE ei maksa vakuutuskorvauksia!”) Lisäksi jos sähköinen finanssijärjestelmä romahtaa maailmanlaajuisesti edes muutamaksi päiväksi, mitkä mahtavat olla pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset? Kun kaikki eri järjestelmät alkavat taas toimia, perimmäisenä seurauksena voi olla maailmanlaajuinen lama. Koko finanssisektori voi lisäksi joutua konkurssien, pakotettujen yritysyhdistymisten ja -ostojen kurimukseen (kuten New Yorkin Fedin entisen pääjohtaja Timothy Geithnerin maaliskuussa 2008  Bear Stearnsille ja J.P. Morganille järjestämät ”haulikkohäät”) tai oikeustoimien kohteeksi, jotka sitovat toimijoiden voimavaroja sen sijaan, että ne voitaisiin suunnata saattamaan reaalimaailman talous takaisin jaloilleen kriisin jälkeen.

Ottaen huomioon mahdolliset seuraukset, joita laajalle levinneellä sähköisen finanssijärjestelmän toiminnan keskeytyksillä voi olla, ehkäpä ongelman ratkaisussa olisi syytä ’ajatella laatikon ulkopuolelta’ ja näin löytää vaihtoehtoja täydelliselle yhteiskunnan luhistumiselle?

Seuraavassa osassa keskustellaan siitä, miten bagelit ja liiketoiminnan keskeytymisvakuutukset voivat pelastaa maailman kriisiltä.

Bagel“Penni ajatuksistasi ja bageli rehellisyydestäsi” 

Vuonna 2005 julkaistiin kirja Freakonomics – outoustalous, joka käänsi ylösalaisin muutamia mikrotaloutta koskeneita perinteisiä uskomuksia. Eräässä huomionarvoisessa tarinassa Paul Feldman eli ”The Bagel Man” (”Bagelimies”) teki varsin tarkkanäköisiä huomioita koskien kuluttajien mielenliikkeitä. 

Alla olevissa (englanninkielisissä) linkeissä kuvataan yksityiskohtaisesti Feldmanin taloudellisen kokeen tuloksia.

Kokeilun tuloksena nähtiin saatavien prosenttiosuudet tilanteessa, jossa tutkittiin miten ’rehelliset’ ihmiset suhtautuivat maksujärjestelmään, jossa maksut suoritetaan omantunnon mukaan. Toisin sanoen, Paul Feldman toimitti joka päivä bageleita ja puisen laatikon maksujen keräämistä varten ja palasi myöhemmin iltapäivällä hakemaan maksujen keräämiseen tarkoitetun laatikon. Luonnollisesti laatikossa olevat maksut eivät kattaneet toimitettujen bageleiden hintaa sataprosenttisesti. Tästä huolimatta, Feldman sai kerättyä maksut vähintään 87%:sti. YouTube-videossa kohdassa 1:37 kerrotaan, että syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen Feldman havaitsi maksumäärien nousseen 2% ja ne pysyivät koholla ainakin 2-4 vuotta kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymiseen asti.

Kaikki tämä onnistui yksinkertaisesti käyttämällä omaantuntoon ja kunniantuntoon perustuvaa järjestelmää, joka koski saman päivän aikana, 4-6 tunnin aikajaksolla, tehtyjä maksuja. Eikä missään vaiheessa käytetty ylimääräistä aikaa siihen, että puuttuvat 11-13% maksuista saataisiin kerättyä. Saadakseen tuoton reiluna pitämälleen tasolle, Feldmanin tarvitsisi ainoastaan lisätä bageleista perimäänsä maksua menetetyn 13% verran.

Tässä muutamia mielenkiintoisia tekijöitä, jotka vaikuttivat maksujenkeruuprosenttiin:

  • (Väliaikainen) tapahtuma, kuten syyskuun 11. päivän iskut, joka saa yhteisön puhaltamaan yhteen hiileen, nosti keruuprosenttia.
  • Pienemmissä toimistoissa (vähemmän henkilökuntaa) maksut suoritettiin tunnollisemmin
  • Paremmin palkatut työntekijät, kuten johtajatason henkilöt maksoivat kitsaammin
  • Huono sää korreloi matalampien maksuprosenttien kanssa, poikkeuksellisen hyvä sää taas puolestaan korotti maksuprosenttia yli perustason
  • Loma-aikoja mittarina käyttäen huomattiin, että yksilön stressin suhteellisesta vähenemisestä seurasi korkeampi maksuprosentti. Tämä näkyi selkeimmin pitkien viikonloppujen kuten Yhdysvaltojen Memorial Dayn ja Labor Dayn yhteydessä. Sitä vastoin Kiitospäivänä ja Jouluna maksuprosentti oli pienempi.
  • Jos ihmiset kokivat, että heidät saatetaan panna vastuuseen maksamattomuudesta (YouTube-videossa esimerkki jossa ei ollut kyse bageleista), he maksoivat huomattavasti todennäköisemmin. Tämä on verrattavissa maanviljelijöiden tapaan käyttää variksenpelättimiä varoittimina.

Nämä tiedot ovat erittäin merkityksellisiä, koska nyt meillä on:

  • Mahdollinen tilapäisratkaisu, joka palauttaa vähittäismyyjien ja tukkumyyjien luottamuksen ja saa heidät pitämään liikkeensä avoinna. Kyseessä olisi suuren mittakaavan toteutus liiketoiminnan jatkuvuuden turvaavan vakuutuksen periaatteista, jossa luomalla kolmannen osapuolen ’viimekäden maksaja” saataisiin luottamus palautettua, että oikeuden- ja lainmukainen kaupankäynti voi jatkua. (Kirjoittajan kommentti: ’kolmannen osapuolen maksajan’ toimintamalliin on lukuisia vaihtoehtoja. Tämän artikkelin puitteissa oletetaan, että rahoituslähteet tälle tukivälineelle vaihtelisivat hallintoalueista riippuen ja ne voitaisiin toteuttaa ja panna täytäntöön siviiliviranomaisten toimesta ilman, että on tarpeen turvautua sotatilalakiin.)
  • Olennaista tietoa kuluttajien käyttäytymisestä, jota voidaan hyödyntää laadittaessa ehdotetusta tilapäisratkaisusta taloudellisesti ja logistisesti toteuttamiskelpoinen nopeasti ja laaja-mittaisesti.

Kuvaamassani tilanteessa, jossa infrastruktuuri romahtaa, sähköinen finanssijärjestelmä saattaa olla poissa käytöstä päiviä tai jopa viikkoja. Vaikka pidempikestoinen tilanne luultavasti vaikuttaisi kuluttajakäyttäytymisen dynamiikkaan, perusperiaate on, että omaantuntoon perustuva maksujärjestelmä ostohetkellä suorittettavan maksutapahtuman sijasta johtaisi siihen, että selvä enemmistö ihmisistä kuitenkin täyttäisi maksuvelvoitteensa mahdollisista ostoksistaan. Pidempikestoisessa tilanteessa voidaan katsoa myös eduksi se, että henkilöihin, jotka eivät ole suorittaneet maksua ehditään ottaa uudelleen yhteyttä, mikä selvästi lisäisi maksusuoritteiden kokonaismäärä.

Nopea ja laaja-mittainen toteutustapa on käyttää kaiken taloudellisen toiminnan ensisijaista dokumenttia – kuittia – eräänlaisena vaihtoehtoisena valuuttana (eng. ’scrip currency:

https://en.wikipedia.org/wiki/Scrip

[PFC:n (Prepare for Change) toimittajan huomautus: seuraavassa linkissä on meidän ehdotuksemme vaihtoehtoisesta valuutasta, jota voidaan myös hyödyntää: http://fi.communityleadersbrief.org/2016/08/02/a-business-continuity-plan-for-producers-distributors-and-retailers-of-essential-goods/ . Tämä voi osoittautua hyödylliseksi väliaikaisten sähkö- ja viestintäverkkojen häiriöiden sattuessa. Sitä voidaan myös hyödyntää, jos on tarpeen velkoa rästiin jääneitä maksuja.]

Seuraavassa osassa kuvailen yksityiskohtaisesti miten siviiliviranomaiset, paikallisten yritysten johtajat ja paikallispoliitikot voivat yhteistyöllä ja nopealla toiminnalla ottaa tämän järjestelmän laajasti käyttöön.

EVERYTHING WAS ONCE...Miten se toimii – kuitit vaihtoehtoisena valuuttana

Tässä osiossa kuvaillaan perusperiaatteet, joilla yksittäisiä maksutapahtumia hoidetaan niin vähittäismyyjien, tukkumyyjien kuin kaiken muunkin kaupankäynnin piirissä, jossa tavaroita tai palveluita vaihdetaan tietyn hallintoalueen sisällä hyväksyttyyn valuuttaan. Ota huomioon, että järjestelmä esitellään tässä tataki-dai -periaattella (suom. huom. japanilainen johtamiskäsite, jossa ajatus on, että uudet ideat esitetään muille siinä vaiheessa, kun ne ovat 80-prosenttisesti valmiita, jolloin muilla on mahdollisuus esittää kritiikkiä ja ehdotuksia ennen kuin ideaa viedään eteenpäin). Parannukset ja muutokset perusajatukseen ovat tervetulleita kunhan niiden tavoitteena saavutetaan kaupankäynnin jatkuminen tietyn hallintoalueen sisällä rauhallisesti ja oikeudenmukaisesti.

Ideoita toteutukseen – jälleenmyyjät

    • Merkitse maksutavaksi käteinen.
    • Tee kuitista kaksi kopioita, jotka toimivat velkakirjoina, joissa kuluttaja lupaa maksaa ostoksensa myyjälle kun sähköiset maksupalvelut ovat jälleen toiminnassa.
    • Asiakkaa tulee allekirjoittaa ja päivätä molemmat kuitista otetut kopiot ja kassahenkilön tulee allekirjoittaa ja päivät kuitti.
    • Tietyn summan ylittävien, esimerkiksi 50€, ostosten osalta asiakkaan tulee antaa yhteystietonsa, kuten kotiosoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen.
    • Kaikki sellaiset kuitit, jotka koskevat maksamattomia ostoksia joista ei tulla saamaan maksua perityksi voidaan esittää korvauksina olemassa olevan liiketoiminnan keskeytymisvakuutuksen piirissä. Jos olemassa olevan vakuutuksen ei sopimusehdoissa katsota kattavan tilannetta, korvauksia voidaan hakea kolmannelta osapuolelta (katso ”kirjoittajan kommentti” ylempänä).
    • Verkkomaksut nykyisille asiakkaille: tilanteissa, joissa asiakkaan ja verkkokaupan välillä on jo olemassa suhde, kaikki sähköiset varojensiirrot tapahtuvat yksinkertaisesti sen jälkeen kun sähköiset maksupalvelut ovat jälleen toiminnassa. Toisin sanoen, voidaan toimia normaalisti, koska pankkitili- ja/tai luotto- tai debitkortti tiedot ovat jo kauppiaan tiedossa.
    • Verkkomaksut uusille asiakkaille: uusien verkkokaupan asiakkaiden tilausten käsittely on vaikeaa, koska tili/korttitietojen varmistaminen on likimain mahdotonta, jos pankit ovat suljettuina ja sähköiset maksupalvelut eivät ole käytettävissä. Mikäli asiakkaan tiedot kuitenkin ovat saatavilla siinä tilassa, missä ne olivat ennen järjestelmän romahtamista, myyjä voisi tällöin tarkistaa asiakkaan tiedot suoraan asiakkaan pankin asiakaspalvelun kautta.

Ideoita toteutukseen – tukkumyyjät ja muu yritysten välinen liiketoiminta

  • Näiden toteuttaminen on itse asiassa hieman helpompaa, koska kaikki ostokset voidaan hoitaa normaalisti ’velkatilien’ kautta ja kaikki myynnit voidaan hoitaa normaalisti ’saatavien’ kautta. Myynnit olisivat siis yksinkertaisesti luotonlaajennuksia ja kaikki myyntitapahtumien tasaukset hoidetaan kun maksujärjestelmät ovat jälleen käytössä. Jokaisen yrityksen tulee kehittää omat käytänteensä tarvittavalle dokumentaatiolle, luottojen hyväksynnälle ja muille logistisille huomioon otettaville asioille sekä sille miten viestintä hoidetaan maksutapahtumien osapuoleten välillä.
  • Keskeinen huolenaihe mikä kassavirtaongelmista voi aiheutua on, että väliaikaisesti yrityksiä ei tulisi asettaa maksukyvyttömyksi tai vararikkoon. Kaikki yritykset tulisi velvoittaa pysymään toiminnassa kunnes kaikki maksutapahtumat siltä ajalta, kun järjestelmät ovat olleet suljettuina, on käsitelty, maksut kuluttajilta sekä kaikki vakuutuskorvaukset olemassaolevien vakuutusten tai kolmannen osapuolen kautta saatavat korvaukset on saatu. Vasta tämän prosessin jälkeen vararikot ja maksukyvyttömyydet on mahdollista todeta ja käsitellä tavanomaisten laillisten ja taloudellisten menettelyjen kautta.

Huomioon otettavia seikkoja liittyen laaja-alaiseen yhteistyöhön ja toteutukseen

Avainsidosryhmät (listan järjestyksestä huolimatta kaikki ovat erittäin merkittäviä)

  • Aluehallintovirastojen ylijohtajat
  • Kaupungin johtajat (pormestarit)
  • Lainsäätäjät (kaupunginhallitus)
  • Kauppakamari
  • Vakuutustoimintaa valvova taho (Esimerkiksi: Suomessa Finanssivalvonta, EU:ssa Euroopan Komissio)
  • Yleishyödylliset laitokset (sähkö, vesi)
  • Huom. vaikka poliisivoimat/lainvalvonta eivät suoranaisesti ole vastuussa jakeluverkon toiminnan ylläpitämisestä, paikalliset poliisivoimat (ja mahdollisesti armeija) voivat avustaa esimerkiksi ohjaamalla ratkaisevan tärkeiden tarvikekuljetusten kulkua tai jakamalla ruoka-, vesi-, ja lääketarpeita tilanteissa, jotka vaativat poliisin läsnäoloa. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että toiminta on matalan profiilin toimintaa, jotta vältettäisiin tämän tyyppisessä kriisissä luonnollisesti heräävää huolta siitä onko nyt kyse sotatilalain piiriin siirtymisestä.

Välittömästi tarvittavat resurssit

  • Lisähenkilökuntaa kassoille myymälöissä
  • Ystävällistä ’valvontaa’ myymälöissä – henkilökuntaa, joka on aktiivisesti vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa (tavoitteena on, että jokainen osto-ja maksutapahtuma on ’henkilökohtainen’ ja henkilökunnalla on mahdollisuus kannustaa ihmisiä maksamaan ostoksensa painottaen, että se on kansalaisvelvollisuus.)
  • Väliaikaista lisähenkilökuntaa kirjanpitoon
  • Julkisten tiedotteiden laatiminen ja levittäminen kaikissa tiedotusvälineissä
    • Tilanteen kuvaileminen kielellä, jota kaikki ihmiset ymmärtävät
    • Ihmisten valistaminen siitä mitä yksittäisten ihmisten sekä yritysten on tarpeen tehdä
    • Kannustaa yrityksiä palkkaamaan uutta myyntihenkilökuntaa helpottamaan pidempiä odotusaikoja kassoilla
    • Kutsua kokoon vapaaehtoisia tarjoamaan lisätukea, kuten ovelta ovelle käyntejä vanhojen ihmisten ja liikutaesteisten kotona tai toimimaan naapurustovahteina rikollisuuden ehkäisemiseksi.
    • Kannustaa yleisöä valvomaan yritystoimintaa, jotta hintahuijauksia tai häikäilemätöntä voittojentavoittelua ei pääse tapahtumaan (Yksi ajatus tähän – henkilöt, jotka maksavat vaihtoehtoisella kuitti-valuutalla, ostosten hintaan lisätään 5-10% lisämaksu. Vastaavasti käteisellä tai hopealla maksavat saavat 5% alennuksen ostoksestaan.)
    • Kannustaa hyväntekeväisyyteen, tavaroiden vaihtamiseen, piha/katumyyjäisiin ja suoraan ihmisten väliseen kaupankäyntiin tai vaihtokauppaan sen takaamiseksi, että välttämättömyystavaroita on saatavilla, kun niitä tarvitaan.

Tarvittavat resurssit pitkällä aikajaksolla

  • Henkiöitä, joilla on kokemusta vakuutuskorvausten käsittelyssä.
  • Oikeuskirjanpitäjiä tutkimaan korvaushakemusten laillisuutta.
  • Väliaikaisia lisätyöntekijöitä kirjanpitoon.
  • Lisävalvontaa tutkimaan raportoituja hintahuijauksia ja/tai häikäilemätöntä voittojen tavoittelua.
  • Jos tiettyjen osapuolten voidaan osoittaa olevan taloudellisesti vastuussa vahingon aiheuttamisesta johtuen siitä, että talousjärjestelmä ei ollut toiminnassa, voidaan nostaa kanne koskien kaikkia yksityisille henkilöille, yrityksille ja paikallishallinnolle aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Voidaan myös perustaa kompensaatiorahasto, josta maksettaisiin korvaukset esimerkiksi ryhmäkanteena nostetuista korvauksista.. On sanomattakin selvää, että pätevien ja rehellisten henkilöiden tulee olla vastuussa tämäntyyppisten korvausten maksun valvonnasta ja hallinnoinnista.

Lopuksi

Tässä artikkelissa kuvaillaan tilanne, joka aiheutuu ennennäkemättömästä ja lamaannuttavasta laaja-alaisesta talouskriisistä, jonka aiheuttajana on ollut joko IT-infrastruktuurin romahtaminen tai verkkohyökkäys. Yllä esitetyt toimet kuvaavat perussuunnitelmaa. On lähes täysin varmaa, että suunnitelmaan tarvitaan merkittäviä muutoksia riippuen alueesta, kulttuurista, oikeusjärjestelmästä ja muista yksilöllisistä tilanteista, joita yllä ei ole käsitelty.

Tämän artikkelin ensisijainen tarkoitus on korostaa sitä, että mainitunkaltaisen skenaarion ei tarvitse muodostaa ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Avaintekijä on pysytellä tilanteen kehittymisen edellä. Siviilihallinnon ja yritysten johtajien tulee nopeasti saada tilanteeseen rauhoittava sävy tekemällä sopimuksia koskien toimivia ratkaisuja, viestimällä nämä tiedotusvälineiden kautta ja toteuttamalle ratkaisut ripeästi, jotta yleisön luottamus säilyy. Jos tässä onnistutaan, yhteiskunnallinen levottomuus saadan pidettyä mahdollisimman vähäisenä jolloin yhteiskunnan resurssit saadaan ohjattua tavaroiden ja palveluiden jakelun varmistamiseen järjestyksen ylläpidon sijaan. Aika jolloin järjestelmät eivät ole käytettävissä sujuu mahdollisimman sujuvasti siihen asti kunnes tilanne on palautunut normaaliksi, mikäli väestö saadaan pidettyä rauhallisena ensimmäisen 48-72 tunnin aikana.

[Latausta ei löytynyt]

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: